Jokaisen elämässä koittaa jossain vaiheessa käännekohta, joka muuttaa elämän suunnan tavalla tai toisella. Jackson Moorelle se hetki koitti vuonna 2006, kun silloin 18-vuotias nuorukainen istui pöydän ääressä, vastapäätä high schoolinsa rehtoria. Vieressä istui Jacksonin isä Aaron ja rehtori allekirjoitti paperin, jossa ilmoitettiin, että Jackson oli erotettu koulusta päihdeongelmien takia. Tuon paperin saatuaan Jackson nappasi sen itselleen lähes mielenosoituksellisesti ja lähti huoneesta, paiskaten oven perässään kiinni ja marssi samalla vauhdilla ulos niin koulusta kuin isänsä elämästä.Tapahtumia ymmärtääkseen täytyy palata muutama vuosi ajassa taakse päin. Jackson Elijah syntyi perheensä esikoisena heti tammikuun ensimmäisenä päivänä, tarkalleen ottaen lähes samantien vuoden vaihtumisen jälkeen yöllä. Seuraravan kolmen vuoden aikana perheeseen syntyi vielä kaksi lasta; ensin Annie, pari vuotta myöhemmin Jacob. Hannah-äiti oli kotona lasten kanssa, kun taas isä työskenteli palomiehenä. Sisaruksillla oli läheiset välit keskenään ja pienestä pitäen Jacksonia saattoi hyvinkin sanoa täysin äitinsä pojaksi, sillä he olivat todella läheisiä. Lapsena Jackson oli myös tavattoman utelias ja hänellä oli taipumus saada tietoonsa kaikki mahdollinen tieto, eikä kukaan ikinä ollut varma, mistä Jackson oli edes saanut kuulla kaiken, minkä hän tiesi. Ensimmäistä kertaa tiehtokoneen ääreen päästyään nuorukainen oli haltioissaan - hän rakasti tietotekniikkaa! Heidän saatuaan tietokoneen kotiin, Jackson ei muuta tehnytkään kuin istunut koneen äärellä. Hänen mielestään oli mielenkiintoista tutustua koneen eri toimintoihin ja nopeasti hän opetteli myös koodaamisen salat.
Lapsuus ja nuoruus oli siis sanalla sanoen onnellista aikaa. Elämä muuttui vasta loppuvuodesta 2004, kun äiti alkoi vaikuttaa koko ajan oudommalta ja oudommalta, mutta asiasta kysyttäessä Hannah vakuutti olevansa täysin kunnossa. Sisarusten ei auttanut kuin uskoa äitiään, mutta kesällä 2005 äiti sitten joutui yllättäen sairaalaan ja pian leikkaukseen - vasta silloin lapsille suostuttiin kertomaan, että äidiltä oli löytynyt ärhäkkä kasvain rinnastaan. Jackson oli tietysti vihainen - miksi heille ei oltu kerrottu aikaisemmin mitään? Kun äiti taisteli elämästään sairaalassa, Jackson tarttui pulloon. Jostain syystä hän koki sen parhaaksi keinoksi turruttaa kaikki paha mieli pois. Seuraavan puolen vuoden aikana Jackson joi yhä reippaammin ja kerkesi hän myös kokeilla pilven polttoa sekä muutaman kerran hieman vahvempiakin huumausaineita. Samoihin aikoihin hän oli opetellut myös hakkerointia tietokoneella ja aiemmin niin hyvä opiskelija alkoi menestyä yhä huonommin koulussa. Joulukuussa 2005 äiti sitten nukkui pois ja seuraavan vuoden ajan Jacksonin elämä oli entistä sekavampaa.
Ennen kuolemaansa Hannah oli toivonut, että Jackson ottaisi itseään niskasta kiinni ja alkaisi jälleen pärjätä koulussa. Jacksonia puolestaan koulu ei kiinnostanut enää tippaakaan, joten hänelle äidin pyyntö tarkoitti käytännössä sitä, että kun lukuvuosi oli päättymässä keväällä 2006, Jackson hakkeroitui koulun järjestelmään muuttaakseen omat arvosanansa paremmiksi. Sanomattakin lienee selvää, että nuorukainen jäi kiinni ja näin pääsemme aiemmin mainittuihin tapahtumiin - Jackson kutsuttiin isänsä kanssa koululle ja nuorukainen potkittiin koulusta pois. Aaron oli tietysti pettynyt ja poikansa käytökseen muutenkin kyllästynyt mies ilmoitti, että Jacksonilla ei olisi enää mitään asiaaa kotiin.
Nykyhetki Jacksonin elämässä näyttää jo huomattavasti valoisammalta. Kotoa pois jouduttuaan Jackson joutui hetkeksi kadulle, jossa hän tutustui muihin kodittomiin, mm. Steveniin, josta tuli ajan myötä hänen paras ystävänsä. Aluksi kaksikko lähinnä ryyppäsi keskenään ja pyöri erinäisten jengien mukana, mutta ystävykset tajusivat, että heillä oli yhteisiä kiinnostuksen kohteita - Jackson haaveili omasta yrityksestä ja ideoistaan kerrottuaan myös Steven innostui. Päihteet jätettiin ja kumpikin onnistui kuin ihmeen kaupalla pääsemään töihin, Jackson siivoojaksi, Steven roskakuskiksi. Kadulla he asuivat edelleen, mutta pikkuhiljaa rahaa alkoi jäädä säästöönkin ja he saivat vuokrattua asunnon ja ostettua jonkinlaisen melko huonon tietokoneen. Tietokoneen avulla Jackson alkoi rahaa vastaan hakkeroida erinäisiä tietoja ihmisille ja yllättävää kyllä, bisnes lähti kukoistamaan. Mitä enemmän Jackson sai kaivettua tietoa ihmisistä, sitä innostuneempi hän oli ja vihdoin hänestä tuntui, että hän oli löytänyt elämälleen suunnan - siitä lähtikin ajatus omasta ns. yksityisetsivätoimistosta ja Stevenin kanssa asiaa pohdittuaan yhtälöön lisättiin myös bounty hunting, toisin sanoen etsintäkuulutettujen rikollisten jahtaaminen. Nykyään yritys on laajentanut huomattavasti aiempaa isommaksi ja hommatkin yrityksessä ovat selvät - Jackson hoitaa ihmisten jäljittämisen ja tietojen urkkimisen, kun taas Stevenin vastuulla on bounty hommat.
Vaikka Jacksonilla oli hyvät olot kotonaan nuorempana, suurimman osan ajastaan hän vietti ulkona ystäviensä kanssa. Kyllä hän kävi kotonakin aina ilmoittamassa olevansa edelleen hengissä, mutta parhaiten hän viihtyi ulkona. Ystäviä kertoi Queensin ympäristöstä varsin helposti ja ehkäpä juuri se oli yksi niistä syistä, minkä takia kadulla asuminen ei ollut Jacksonille niin suuri kolaus. Hän oli koko ikänsä liikkunut eri jengien mukana, joten hän tunsi ne piirit kuin omat taskunsa ja hän tiesi, että jos hän ymmärtäisi pysyä oikeissa porukoissa mukana, hänelle ei kävisi mitään sen kummallisempaa. Kaduilla vietetty aika on myös opettanut Jacksonille tietynlaista luonteen lujuutta. Jackson tietää, että kaikkiin ei voi luottaa, mutta jokaisessa ihmisessä on silti jotain hyvää.
Nykyään Jacksonin on ehkä aiempaa helpompaa ymmärtää, minkä takia hänen isänsä reagoi niinkuin reagoi poikansa koulusta pois potkimiseen. Tavallaan Jackson on jopa antanut asian anteeksi, vaikka onkin sitä mieltä, että tilanteeseen olisi voinut reagoida paremmallakin tavalla. Hän on myös tietoinen siitä, että hänen äitinsä ei olisi koskaan tehnyt hänelle mitään vastaavaa. Isänsä kanssa Jackson ei kuitenkaan ole edelleenkään tekemisissä - ei sen takia, että hän olisi jotenkin katkera menneisyydestä, vaan koska isä ei edelleenkään halua olla tekemisissä poikansa kanssa, vaikka tietääkin, että Jackson on päässyt kadulta pois ja pärjää nykyään oikein mukavasti. Annien ja Jacobin kanssa Jackson on tekemisissä säännöllisen epäsäännöllisesti. Sisarukset ovat toki hänelle kummatkin tärkeitä, mutta jokaisella on nykyään niin omat kuvionsa, että yhteydenpito on jäänyt.
Jacksoniin ei ole erityisen helppo tutustua, vaikka nuorukainen sinänsä onkin avoin ja aina valmis uusille tuttavuuksille. Kaveripiiri hänellä on laaja, mutta harvempi tuntee Jacksonia oikeasti, eikä nuorukainen itse ole siitä pahoillaan. Hänen mielestään on parempi, että oikeasti läheisiä ihmisiä on vain muutamia, mutta laajasta tuttavapiiristä ei ole silti koskaan haittaa, varsinkaan hänen työssään. Mitä enemmän ihmisiä hän tuntee, sitä paremmin hän menestyy työssään. Mitään merkittäviä parisuhteita Jacksonilla ei ole oikeastaan ollut. Toki tyttöystäviä on ollut, mutta ei mitään pitkäaikaista, eikä Jackson vielä semmoista kaipaakaan.