Perheeseen kuuluu Annie-äiti, isoveljet Alex ja Daniel, isosiskot Hannah, Viola, Aria ja Faith sekä pikkusisko Gianna.
David-isä kuollut joitakin vuosia sitten, äitinsä uutta miestä Chrisiä ei puolestaan laske perheekseen.
Isä oli alunperin kotoisin Irlannin Dublinista, äiti syntyjään new yorkilainen. Puhuu äidinkielenään englantia, osaa myös jonkin verran iiriä.
Kaksoiskansalaisuus - Yhdysvallat ja Irlanti. Asunut kuitenkin koko ikänsä Yhdysvalloissa.
Tällä hetkellä asuu Bronxissa vähintäänkin epämääräisessä kommuunissa.
Ei ole opiskellut mitään high schoolin jälkeen. Elantonsa hankkii strippaamalla sekä satunnaisesti myös itsensä myymisellä.
Hetero, sinkku - eronnut jokin aika sitten väkivaltaisesta suhteesta.
Elämä O’Malleyiden perheessä oli suhteellisen rauhallista. Vilinää ja vilskettä riitti, eikä hiljaista hetkeä koskaan ollut, mutta kaikki perheessä olivat onnellisia – ainakin päällisin puolin. Lapsille sitä ei näytetty, mutta vanhempien avioliitto rakoili lukuistakin useasta syystä, eikä raha suinkaan ollut niistä vähäisin. Vaikka Annie ja David olivat vuosia ajatelleet, että ei rahalla ollut niinkään merkitystä, karu totuus oli se, että ei kahdeksaa lasta pelkällä ajatuksen voimalla elätetty. Niin, Destiny ei jäänyt suinkaan nuorimmaiseksi – hänen jälkeen syntyi vielä kuudes tytär, Gianna. Vanhempien avioliitto rakoili liitoksistaan ja kaikki levähti käsiin, kun Annie oli vasta 12-vuotias. Vanhemmat ilmoittivat avioerostaan ja suurimpana syynä David manasi Annien uutta suhdetta muuan Chris Matthews’n kanssa. Lähes samalla oven avauksella kun David muutti pois, Chris muutti tilalle – ja tämä pieni muutos muutti paitsi Destinyn elämän, myös hänen käytöksensä.
Lapsena Destiny oli ollut mitä kiltein ja herttaisin tyttö, mutta vanhempien avioero sai tytön käyttäytymään aivan päinvastaisesti kuin tähän mennessä. Teini-ikäinen tyttö alkoi haastamaan riitaa kaikesta ja kaikille, suurimmaksi osaksi Chrisille, sillä hänen mielestään mies oli syypää vanhempien eroon ja heidän perheensä hajoamiseen. Seuraavina vuosina tapahtui paljon muutakin – Alex, Daniel ja Hannah muuttivat kotoa, kun taas isältä tuli huonoja uutisia, häneltä oli löydetty pahalaatuinen keuhkosyöpä. Davidillä ei ollut varaa maksaa syöpähoitojaan ja oli siis alusta alkaen selvää, että mies tulisi kuolemaan. Kun isä viimein kuoli vuonna 2009 ja se on asia, jota Destiny ei ole vielä tänäkään päivänä hyväksynyt. Destiny alkoi lintsaamaan koulusta ja hänen kaveripiiriinsä alkoi kuulua yhä epämääräisempää porukkaa. Destinyä ei näkynyt oikeastaan kotonakaan ja opettajat soittelivat jatkuvasti huolestuneita puheluita Annielle, sillä silloin kun Destiny näytti naamaansa koulussa, hän lähinnä aukoi päätään kaikille, kiusasi muita ja häiritsi opetusta. Vielä tänäkin päivänä Destiny ihmettelee, kuinka hän koskaan sai high schoolin läpi ja mielessään hän on tullut siihen tulokseen, että opettajat halusivat hänestä vain mahdollisimman nopeasti eroon.
High schoolin jälkeen Destinyn tulevaisuus kerkesi olla avoinna vain parin kuukauden verran, sillä eräissä bileissä nuori tyttö tutustua itseään pari vuotta vanhempaan Aaroniin. Aaron oli liikkunut samoissa porukoissa Destinyn kanssa jo aiemminkin, mutta he vain eivät olleet päätynyt toistensa juttusille. Aaron käytti alkoholia paljon Destinyä reippaammalla kädellä ja mukaan olivat tulleet myös huumeet – yritti mies saada myös Destinyn mukaansa huumekierteeseensä, mutta kaikeksi onneksi Destinyllä oli sen verran järkeä päässään, että huumeisiin hän ei koskenut. Aaronista Destiny kuitenkin sai turvaa ja rakkautta – kaikkea sitä, mitä hän oli viimeiset vuodet kaivannut. Miehen kanssa Destiny koki kaiken ensirakkaudesta lähtien ja hän luotti uuteen rakkauteensa kuin kallioon. Kaikki Destinyn lähipiirissä sanoivat, että Aaroniin ei kannattaisi luottaa, mutta Destiny ei kuunnellut – voisikin sanoa, että tyttö oli turhan sinisilmäinen, vaikka jo ensimmäisten viikkojen aikana Aaron näytti mustasukkaiset puolensa. Destiny koki, että Aaron oli parasta, mitä hänelle oli tapahtunut, huolimatta siitä, että Aaron joi alkoholia todella reippaasti ja käytti huumeita, unohtamatta mustasukkaisuuskohtauksia, joiden aikana myös tavarat lentelivät. Kukaan ei kuitenkaan ollut koskaan huomioinut Destinyä samalla tavalla ja hän tunsi olonsa maailman onnellisimmaksi tytöksi.
Vain muutaman kuukauden seurustelun jälkeen Destiny muutti Aaronin luokse pieneen kerrostaloyksiöön. Asunto ei ollut kovin hääppöinen ja pariskunnan rahat riittivät juuri ja juuri vuokran maksuun. Tilanne stressasi pariskunnan kumpaakin osapuolta ja pikkuhiljaa asiat alkoivat muuttua aiempaa huonompaan suuntaan, sillä jo aiemmin mustasukkaisia piirteitä osoittanut Aaron alkoi haukkua Destinyä jatkuvasti. Mies oli aina arvostelemassa tyttöä ja tämän tekemisiä, eikä Destiny osannut Aaronin sanojen mukaan tehdä mitään oikein. Läheisyys ja hellyys heidän suhteestaan katosi ja kun huomiota ei saanut enää kotona, Destiny alkoi hankkia sitä muualta. Rahapulassa ja huomion kaipuussaan Destiny päätyi työskentelemään vähintäänkin epämääräiselle strippiklubille. Alkuun Destiny ei juurikaan nauttinut työstään, mutta pikkuhiljaa hän alkoi saada homman juonesta kiinni ja kun miehetkin alkoivat jälleen huomioida häntä, rahan saamisesta puhumattakaan, Destiny ymmärsi, että hän oli löytänyt edes jonkun asian, jossa hän oli hyvä. Aaron ei kuitenkaan ilahtunut tyttöystävänsä uudesta työstä ja kun he kerran riitelivät asiasta, Aaron löi Destinyä. Ensimmäisestä lyönnistä Aaron oli vielä pahoillaan, mutta anteeksipyynnöistä huolimatta Destiny huomasi yhä useammin peittelevänsä meikeillä mustaa silmää tai haljennutta huulta.
Vaikka Destiny sai työnsä myötä viimein huomiota itselleen, ei hän pystynyt olemaan onnellinen. Epätoivoiset ajatukset johtivat epätoivoisiin tekoihin ja ajan myötä Destiny päätyi myös myymään itseään. Nuori nainen ei todellakaan ollut ylpeä tekemisistään, mutta Destiny ajatteli asian niin, ettei hänellä ole mitään menetettävääkään – ainakin hän sai rahaa enemmän kuin tarpeeksi. Töitä tehdessään hän ei myöskään pystynyt ajattelemaan kotiolojaan. Kotona olemisesta oli tullut pelottavaa, sillä Aaronin käytös oli muuttunut koko ajan pahemmaksi. Mies syynäsi aina Destinyn puhelimen läpi, epäillen, että Destiny petti poikaystäväänsä ja mustasukkaisuuskohtaukset olivat pahempia kuin koskaan. Pienikokoinen Destiny lenteli milloin minkäkin tavaroiden päälle ja pari kertaa hänen olisi pitänyt oikeasti lähteä päivystykseen haavojensa takia, mutta hän ei uskaltanut – pelko siitä, että joku tajuaisi totuuden, oli liian vahva. Monta kertaa Destiny harkitsi myös aiempaakin epätoivoisempia keinoja, muutamaan kertaan hän mietti jopa itsemurhaa. Itsetuhoinen hän ei ole koskaan ollut, mutta hän ei vain keksinyt muuta keinoa päästä pois mustasukkaisen ja väkivaltaisen poikaystävänsä luota. Totuutta hän ei uskaltanut kertoa kenellekään, sillä hän pelkäsi seuraamuksia. Muutaman vuoden suhteen jälkeen kaikki kuitenkin muuttui kerrasta – erään riidan päätteeksi Aaron viskasi Destinyn kirjaimmellisesti pihalle ja käski pysyä poissa. Poissa Destiny on pysynytkin, takaisin hän ei aio palata.
Eron myötä Destiny lupasi itselleen, että lopettaisi niin strippaamisen kuin huoraamisenkin, mutta ihan niin helppoa se ei ole ollut. Enää Destiny ei osaa oikeastaan edes kuvitella itselleen muunlaista elämää ja Destiny jopa ajattelee, että hän ansaitsee juuri tälläisen elämäntyylin – hänhän on ihan arvoton, joten semmoisena häntä tuleekin kohdella. Uuden kodin Destiny löysi Bronxista varsin epämääräisesti kommuunista ja joka hetki kotona ollessaan Destiny on varuillaan, jotta ei vain joutuisi mihinkään tappeluun mukaan. Elämä on edelleen täynnä pelkoa ja epävarmuutta, mutta oman epävarmuutensa Destiny peittelee koppavuudella ja mahdollisimman itsevarmalla olemuksella. Loppujen lopuksi Destiny on kuitenkin rikkinäisempi kuin koskaan ja hän onkin kadottanut itsensä kaiken sen sorron sekaan, jota hän on saanut kokea.
Menneiden vuosien tapahtumat ovat jättäneet Destinyyn jälkensä, eikä hän pidä itseään enää yhtään minkään arvoisena. Ihmisten edessä hän kuitenkin pitää kulissia yllä – hän esittää itsevarmaa, reipasta, jopa ylimielistä, sillä se on paljon helpompaa kuin tunnustaa, miten kipeästi hän on avun tarpeessa. Todellisia tunteitaan Destiny ei näytä kenellekään ja kun hänen huulillaan joskus harvoin hymy nähdään, on se hyvin todennäköisesti esitystä. Destiny ei osaa päästää ketään lähelleen ja hän pitää ihmiset etäämmällä itsestään käyttäytymällä mahdollisimman ilkeästi ja kusipäisesti. Kaikesta huolimatta Destiny on huomannut monta kertaa toivovansa, että joku vain näkisi hänen lävitseen ja ymmärtäisi auttaa häntä. Todennäköisesti kaikki ovat kuitenkin jo todenneet, että Destiny on sen verran koppava ja ärsyttävä, että häneen on turha edes yrittää tutustua. Destiny siis peittää parhaansa mukaan heikot kohtansa ja hän on luvannut itselleen, ettei enää koskaan päästä ketään lähelleen, saatikka rakastu toista kertaa – moisesta kun seuraa vain harmia.
Kuten todettua, Destiny on hyvin epävarma itsestään. Hän antaa itsestään sen kuvan, että hänellä on kaikki langat käsissään ja kaikki kunnossa, mutta todellisuudessa hän pelkää joka ikistä sanaansa ja liikettään – hän on koko ajan varma siitä, että kohta kaikki leviää käsiin. Omat ajatuksensa Destiny kokee useinkin hyvin ristiriitaisiksi, sillä samalla kun hän toivoo ihmisten pysyvän mahdollisimman kaukana, hän toivoo löytävänsä jonkun, johon voisi oikeasti luottaa ja jonka päästää lähelleen. Destiny ei kuitenkaan usko löytävänsä uutta rakkautta elämäänsä, sillä hän ei halua pettyä enää uudestaan. Miehiin hän ei myöskään luota tippaakaan, sillä hänen mielestään kaikki miehet ovat vain itsekeskeisiä sikoja, jotka ottavat haluamansa ja jättävät naiset sen jälkeen omilleen. Aaronin teot jättivät Destinyyn syvemmät arvet kuin hän haluaisi itsekään myöntää, eikä naisen työnkuva ainakaan kamalasti pelasta tilannetta. Destiny myös pelkää, että joutuisi elämään samanlaisen helvetin uudestaan kuin Aaronin kanssa ja tällä kertaa hän ei todennäköisesti kestäisi samaa vaan tekisi itselleen jotain.
Jos Aaronin käytös jätti henkisiä arpia Destinyyn, myös muitakin asioita tapahtui. Jo heidän suhteensa aikana Destiny alkoi yhä useammin syödä kipulääkkeitä – aluksi ihan vain oikeasti kipuun, mutta myöhemmin hän huomasi nappailevansa yhä useammin lääkkeitä suuhunsa. Ajan myötä mukaan tuli myös rauhoittavat ja vaikka suhde Aaroniin päättyi, lääkkeet jäivät. Monta kertaa Destiny on yrittänyt lopettaa, mutta aina eteen tuntuu tulevan joku tilanne, johon hän tarvitsee helpotusta – oli se tilanne sitten ahdistus töistä, ihmissuhteista, menneisyydestä tai elämästä ylipäätänsä. Omaa riippuvuuttaan Destiny ei suostu myöntämään, mutta hän kuitenkin tiedostaa sen, että hän tarvitsisi ongelmaansa apua.
Työhönsä Destinyllä on hyvin ristiriitainen suhde. Hän nauttii siitä, että miehet himoitsevat häntä ja että hän saa huomiota, mutta kotona kaikki stressi ja paine purkautuu itkulla. Kaikki työhön liittyvä saa Destinyn tuntemaan itsensä halvaksi ja entistä arvottomammaksi, mutta hän kuitenkin ajattelee, ettei pysty parempaan ja hänet on tuomittu tähän työhön ikuisesti.
Pituutta Destinyllä on noin 173cm verran, painostaan hän ei ole ollut tietoinen enää vuosiin, mutta se heittelee kuitenkin alipainon puolella. Vartalostaan Destiny kuitenkin on aina pitänyt hyvää huolta ja lihominen olisi hänelle suorastaan järkytys, ihan jo hänen työnsäkin takia. Hiusten väri Destinyllä on vaalea ja pituutta hiuksissa on aina riittänyt. Tyyli hänellä on suhteellisen räväkkä ja hän suorastaan rakastaa provosoida ihmisiä pukeutumisellaan. Destiny käytätä usein lyhyitä hameita ja shortseja sekä pieniä toppeja. Myös bändipaidat ovat kovassa huudossa ja nahkatakistaan hän ei luopuisi koskaan. Pituudestaan huolimatta Destiny käyttää usein korkokenkiä. Destinyllä on usein hyvin tumma silmämeikki ja hänen suuri rakkautensa on punainen huulipuna. Koruja hän käyttää usein ja monta kertaa hän on myös suunnitellut tatuoinnin ottamista, mutta ainakin toistaiseksi Destiny on pitänyt ihonsa moisista puhtaana.
